Oikeudenkäynnin muutokset - Täysi tunnustus

Kuten aiemmin jo kirjoitin, niin alkuperäinen suunnitelma oli istua oikeutta 25.2-26.2 eli kaksi peräkkäistä päivää. Käsiteltäviä asioita, kun on niin valtavan paljon ja S on alusta asti kieltänyt kaikki tekonsa minua kohtaan. Sensijaan hän on syyttänyt minua valehtelijaksi, että olen kaatunut ja itse satuttanut itseäni. Hänen mielestään haluan vain rikastua helposti hänen kustannuksellaan ja teen kaikkeni rahan eteen. Tämän kaiken olen kuullut paitsi S suusta, niin myös lukenut esitutkinnasta. 

Eilen sain viestin lakimieheltäni, että S on (jostain syystä) muuttanut lausuntoaan ja tunnustaa jokaisen syytekohdan. Kyllä, jokaikisen. Oikeudenkäyntiin tämä vaikuttaa siten, että se lyhenee ja toinen päivä putoaa pois. 25.2 on näin ollen ensimmäinen ja ainoa istuntopäivä. Tämä helpottaa minua valtavasti monelta osin, jo se ettei minun tarvitse matkustaa monena päivänä käräjäoikeuteen, enkä joudu kuulemaan valheita "kaatumisista". S on todellakin myöntänyt menetelleensä syytteissä kuvatuin tavoin.

Se, miksi hän on lopultakin tunnustanut jopa useiden vuosien takaiset teot, saattaa jäädä ikuiseksi arvoitukseksi. Ehkä hän yrittää sillä kohtuullistaa omaa tulevaa tuomiotaan, sillä katumukseen en usko. En myöskään usko, että hän tulee kovin paljon lievennystä saamaan, sillä syytekohtia on liki 30 + hänen omat asiansa, mihin minä en edes liity. En pysty mitenkään uskomaan, että yksikään tuomari kovin paljon tuomiota tulisi lieventämään.

Kuullessani tunnustuksesta tunsin jopa alkukantaista iloa. En ehkä osaa edes täysin selittää, että miksi. Ehkä osaltaan se, että nyt kukaan ei voi epäillä minua ja minun kokemusteni paikkansapitävyyttä. Se jos mikä tuntui ja tuntuu hyvältä. Itse oikeudenkäynti ei enää tunnu niin suurelta mustalta peikolta vatsassani, niinkuin se on tähän asti tuntunut.

Tätä tunnetta kuvastaa vain yksi sana:
Erävoitto.